Kävin tänään kaupassa ja päätin tehdä kanaa, riisiä ja valmiskastiketta, koska kuka muka jaksaisi oikeasti kokata. No loppujen lopuksi tuntui, että en ole pitkään aikaan kokannut yhtä paljon kuin tänään.
Tämä on uskomaton omakoti talo, jossa on neljä kerrosta. Toisessa kerroksessa on aivan ihana, tilava keittiö. Kellarissa, joka on minun reviiriäni keittiö näyttää tältä.
Huomioikaa eräs jännä asia. Tässä keittiössä tuo pieni laatikko ylhäällä edustaa uunia ja musta mötikkä alhaalla vedenkeitintä. Keittiö kaikilla mukavuuksilla...paitsi hellalla. Kuka nyt muka levyllä jotain kokkaisi?
Kana oli helppo juttu. Ei kuin pikku-uuniin kypsymään. Riisi taas oli hieman ongelmaisempi. No tein sen, mitä jokainen järkevä ihminen tekisi. Menin googleen ja kirjoitin "voiko riisiä keittää vedenkeittimellä?". Hyvin epämääräisestä keskusteluketjusta sain käsityksen, että voi. Keitin siis veden, kaadoin raakaa riisiä eväsrasiaan ja heitin päälle kiehutettua vettä ja lättäsin eväsrasian kannen päälle. Kertaalleen vaihdoin veden, koska pelkäsin, että lämpö ei riittäisi. Lopulta rakkaat ihmiset, minulla oli kypsää riisiä. Kuka muka tarvitsee hellaa kun on näin makee vedenkeitin?
Luulin maailman olevan taas järjestyksessä, kunnes vilkaisin kastikepurkkia. Säilykepurkkia, jossa ei ole sitä kivaa nosta ja olen auki juttua. No pistin paikan sekaisin etsiessäni purkinavaajaa...jota ei koskaan löytynyt. Olen ennenkin avannut purkkeja väkivallalla, mutta nyt pelkäsin, koska väkivallalla olisin saattanut tuhota tämän asunnon omistajan sakset. Joten olin taas fiksu ihminen. Googleen kirjoitettiin hakusanoiksi "Kuinka avata tölkki ilman avaajaa?" Nyt minä jaan tietoa. LUSIKKA JA NERO!!
Olkaa hyvä ihmiset, ei mennyt minulla ihan kympin arvoisesti, mutta sain purkista kastiketta, kanan paistettua ja riisin keitettyä. Ei edes näytä pahalta...no kyllä sitä syödä saattaa.
 |
 |
| Koko prosessia seurasi hyvin kritiikkesellä silmällä tämä neitonen. Vihdoinkin ymmärrän, miltä Masterchefin kokeista tuntuu... |
Ei kommentteja:
Lähetä kommentti